Valkoista joulua odotellen
Aatonaattona kaikki lumi oli poissa mutta aattoaamuna ripsahti valkeus. Se vaihtui sittemmin lauhaksi kosteudeksi, jota on riittänyt. Poutapilven puutarhassa haravoitiin eilen erään marraskuisen myrskyn jälkiä. Lumeton epäsiisti talvipiha on ehkä rumin näky minkä tiedän. En ehkä pidä lumettomasta talviajasta, mutta nuo kartiovalkokuuset jotka olivat sisällä jouluna, pääsivät isompaan ruukkuun (multakasani ei ole roudassa yhtään)odottamaan kevättä. Toivottavasti ne elävät silloinkin. Niitä on kolme. Yksi on vielä sisällä, se pienin.
Hyvää ja siunattua loppiaista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti